Evanin vierailu (tyypejjj)

Evangeline: *tulee niiden ovelle ja soittaa ovikelloa, keinuu pienesti puolelta toiselle ja katselee ympärilleen pikkuisen hymyillen*

Minu: *nousee sohvalta hitaasti ja kävelee ovelle venytellen käsivarsiaan samalla, avaa sitten oven ja hihkaisee hiljaa* hei!

Evangeline: *vastaa sille hymyillen ja hiljaa takaisin* hei... *halaa sitä kevyesti ja tulee peremmälle, katselee ympärilleen* kaunis talo... onko täällä paljon ihmisiä kotona?

Minu: *rutistaa sitä hellästi ja siirtyy vähän sivuun sen tullessa peremmälle, kävelee keittiön oviaukolle ja vilkaisee sinne* on täällä muutamia, on kuitenkin työt jo loppu suurimmalta osalta...

Evangeline: *tulee sen perässä ja kurkistaa keittiöön varovasti, silittää samalla sen hiuksia* niin tietenkin... oletko sinä muuten vapaalla vai oliko lyhyempi päivä...? *hymyilee sille pikkuisen*

Minu: olen vapaalla puolikkaita... *nyökyttää ja katsoo sitä innoissaan hymyillen* eli siis vapaa päivä, työpäivä, vapaa, työ, vapaa, sitä on pari viikkoa, kun pitää opiskella viittomakieltä... eli tänään pitäisi kerrata kotona, huomenna on töissä muutama tunti taas opetusta ja niin edelleen... *huokaa ja pyöräyttää silmiään*

Evangeline: ah, viittomakieltä...? *katsoo sitä pikkuisen uteliaana hymyillen ja silittelee sen hiuksia* onko sinulla kuuroja tai mykkiä työkumppaneita tai jotain? *katsoo sitä uteliaana edelleen ja hymyilee sitten enemmän* olet varmasti hyvä ja tunnollinen oppilas... *kurkistaa taas vähän peremmälle ja kuiskaa sille sitten* onko... olohuoneessa joitakuita...?

Minu: niin, kun pitäisi osata kaikkia isompia kieliä, ja Alastairin mielestä viittomakielikin olisi pakollinen... *huokaa hiljaa ja hymyilee sitten* kiitos... *hihittää ja vilkaisee olohuoneen suuntaan* siellä taitaa olla vain Auster...

Evangeline: no varmasti prinssin työssä se on hyvin tärkeää... mutta hyvin sinä varmasti opit pikkuveli, olet älykäs... *hymyilee sille hellästi ja silittää sen hiuksia, vilkaisee sitten myös olohuoneen suuntaan ja sitten taas sitä* mennäänkö... näyttäytymään...?

Minu: kiitos... *nyökyttää kannustavasti sille* mennään vain...

Evangeline: *hymyilee hellästi sen nyökkäykselle ja hengähtää sitten syvään, astuu varovasti olohuoneen puolelle ja katsoo sitä olkansa ylitse tarkistavasti*

Minu: *kipittää sohvien luo ja laittaa telkkaria pienemmälle, kääntyy sitten katsomaan Assia*

Auster: *lukee jotain kirjaa nurkkasohvassaan ja kääntää sivua keskittyneenä, vilkaisee sitten olohuonetta ja katsoo molempia hämillään, laskee kirjan syliin* ah... hei...

Evangeline: *hymyilee varovasti Minulle ja sitten Austerille, nostaa kättään tervehdykseen ja heilauttaa sormiaan varovasti Assille hymyillen* hei Auster... pitkästä aikaa...

Auster: *katsoo Evania hetken hämillään ja nousee sitten, naurahtaa lempeästi* no hei... todella pitkästä aikaa... mistäs sinä tänne...?

Evangeline: minä... tuota... *vilkaisee Minua nopeasti ja hymyilee sitten Austerille varovasti* minä tulin... sanomaan hei kaikille täällä... ja sovittamaan tekojani, kaikkea mitä nyt olenkaan saanut aikaan... Minun ja Tirolin kanssa suurimmaksi osaksi... mutta muiden myös... korjaamaan tekemiäni suuria virheitä... *nyökyttää hitaasti ja hymyilee varovasti enemmän*

Auster: *katsoo sitä hämillään ja vilkaisee Minua, hymyilee sitten hellästi ja halaa sitä kevyesti* no, tervetuloa takaisin...

Evangeline: a... *hämmentyy pikkuisen sen halatessa ja halaa sitä sitten ihan hennosti takaisin* k-kiitos... olen taas useammin paikalla... mitä sinulle kuuluu...? *hymyilee varovasti*

Auster: hmm... hyväähän minulle, kiitos... *nyökyttää pehmeästi hymyillen ja taputtaa sen olkaa*

Minu: *jää tuijottamaan innoissaan jotain pulleroiden hölkkää telkussa*

Evangeline: mukava kuulla... näytät ainakin voivan tosi hyvin... tai siis että... niin... *hymyilee varovasti ja näpertää hiuksiaan, vilkaisee sitten Minua ja hihittää hiljaa* pikkuveli... mitä sinä katsot...?

Auster: *naurahtaa hellästi* kiitos, sehän on aina hyvä kuulla... *katsoo Minua hymyillen ja kohottaa kulmaansa*

Minu: *säpsähtää vähän ja kääntyy katsomaan Evania, pudistaa päätään* en... mitään... jotain urheilua...

Evangeline: *hihittää hiljaa Minua katsoessaan ja hymyilee sille pehmeästi* mmh... hassu... olet niin ihana, pikkuveli... *katsoo Assia taas varovasti ja hymyilee sille pikkuisen* onko... muita kotona...?

Minu: *sulkee telkkarin nopeasti ja posket pikkuisen punakoina, istuu sitten sohvalle*

Auster: *nyökyttää miettien ja katsoo yläkertaan* onhan täällä, kaikki kai omissa huoneissaan, pitäisi varmaan pitää enemmän ääntä että joku ymmärtäisi tulla alas... *naurahtaa kevyesti*

Evangeline: voi pikkuveli, olisit sinä sitä saanut katsoa... *hymyilee hellästi Minulle ja nyökyttää sitten Assille pikkuisen miettivänä* mmh... minä... en ainakaan uskalla kovin äänekkäästi... etten säikäytä ketään... *hymyilee varovasti ja istuu Minun viereen* todella kaunis koti tämä...

Minu: mm, onhan täällä kodikasta... *kiertää huoneen katseellaan ja nyökyttää sitten hymyillen*

Auster: hmm... *katsoo kelloa ja nyökyttää sitten hitaasti ja hellästi hymyillen* Naarun pitäisi tulla neljän jälkeen...

Evangeline: mmhm... asutteko te Myrskyn kanssa jossain toisessa asunnossa vielä täällä Maassa vai...? *hymyilee Minulle pikkuisen uteliaana ja nyökyttää sitten Assille varovasti* Na-Naarun...? Hmm... *nyökyttää ihan hitaasti ja näpertää varovasti hiuksiaan*