Loven luona käymässä (Love Ehren Fao)

Love: hmm... tietenkin teidän molempien on otettava aikaa itsellenne ja ajatuksillenne, eivät tällaiset päätökset tapahdu yhdessä yössä... *nyökyttää vakavana ja katsoo niitä pitkään* ja varmasti ymmärrättekin ettei tätä asiaa voi loputtomiin sivuuttaa... jonkinlaiseen ratkaisuun on päädyttävä, vaikka se ratkaisu sillä hetkellä sitten tuntuisikin pahalta...

Faolan: nii... *nyökyttää Lovelle ja juo mehustaan vähän, katselee sitten kattoon* mitä meillon, neljä vaihtoehtoo vai?

Ehren: mm... *nyökyttää pikkuisen ja katsoo lattiaan* nii, neljä?

Love: mmhm, ja mitkä niistä neljästä kuulostavat teidän korviinne parhaimmilta? *katsoo niitä kysyvästi*

Faolan: no... mun korvaan varmaa parhaimmalta ehkä se että... no... itsekästä varmaan mutta se ettei niillä ois enää mitää... semmosta meneillään... saa tykkää, olla tärkee ja sillee, mut ei intiimii semmost... *naurahtaa vähän ja vilkaisee niitä*

Ehren: *katsoo Faoa pikkuisen nyökyttäen ja sitten lasiaan* mä ymmärrän sua hyvin...

Love: hmmh... *nyökyttää hitaasti molempia katsoessaan ja katsoo sitten Ehreniä* kerrohan sitten mikä sinusta olisi paras vaihtoehto?

Faolan: mm... *nyökkää pikkuisen ja vilkaisee seinille, katsoo sitten Ehreniä kysyen*

Ehren: *pudistaa päätään nopeasti* ku mä en oikeesti tiiä...

Love: mmh... rehellisesti sanottuna ymmärrän sen koska sinulla kuitenkin on loppujen lopuksi tässä se kaikkein vaikein tilanne... *nyökyttää vakavana Ehreniä katsoessaan ja nojaa posken kättään vasten* sinulla on hieman turhan raskas lasti tässä nyt harteillasi kannettavana, kaksi tärkeää ihmistä jotka tärkeydessään eroavat toisistaan hyvinkin paljon... ja sitten nämä molemmat henkilöt vielä pahoittavat mielensä tietyistä asioista, mikä puolestaan tekee sinun olosi tukalaksi ja vaikeaksi... ymmärrät todennäköisesti molempien pahaa oloa, mutta ratkaisun tekeminen... se on hyvin vaikeaa, varsinkin kun jokaisesta ratkaisusta tuntuu tulevan jollekulle paha mieli... *nyökyttää vakavana ja katsoo Ehreniä pitkään*

Faolan: *rypistää kulmiaan mietteissään ja nyökyttää hitaasti kuunnellessaan Lovea* kuulostaa rankalta...

Ehren: mm... *nyökyttää hitaasti ja nojaa käden poskeensa* mä en tiiä yhtää... paras ois varmaa jos mä oisin vaa iha yksin... enkä näkis noita ollenkaa...

Love: tuo on ihan puppua Ehren... ketään ei ole tarkoitettu yksinäiseksi, eikä niin ole missään tapauksessa parhain, se ei ole mikään ratkaisu... *katsoo Ehreniä vakavasti* tämän asian avaamiseen tarvitaan nyt vain tavallista enemmän aikaa kaikilta osapuolilta ja ennen kaikkea tukea sinulle... sinulta tuntuu ymmärrystä riittävän jos kenelle, olisi hyvin tärkeää että saisit samanlaista ymmärrystä myös vastapainoksi...

Faolan: *nyökyttää nopeasti ja silittää Ehrenin reittä kulmat huolesta rypyssä*

Ehren: *ravistaa päätään nopeasti ja vetää syvään henkeä, hautaa sitten kasvot käsiinsä* oikeesti...

Love: minä autan sinua erittäin mielelläni Ehren ja sinä tiedät sen... ei kenenkään kuulu kärsiä tuollaisesta pahasta olosta kuin mitä sinä kannat sisälläsi juuri nyt ja olet selvästikin kantanut jo pidemmän aikaa... tuollainen on mielenterveydelle hyvin vaarallista... ja minä ehdotankin nyt sitä että kävisit täällä päivittäin, ihan ilman muita... *nyökyttää vakavana*

Faolan: *huokaa pikkuisen ja vilkaisee Lovea* ja mäki autan minkä voin...

Ehren: *puhahtaa hiljaa ja hieroo otsaansa* sekoonks mä?

Love: *naurahtaa hiljaisesti ja pudistaa sitten päätään hymyillen* ei, et sinä sekoa... sinä vain tarvitset nyt aikaa itsellesi ja jonkun ulkopuolisen jolle puhua asioista... ulkopuolisella siis tarkoitan nyt jotakuta muuta kuin Faolania tai Acea... *nyökyttää kevyesti* ja kuten sanoin, minä tarjoudun mielelläni auttamaan, voisin ottaa sinut tänne joksikin aikaa asumaan ja sitten puhuisimme asioista, jos se vain sinulle sopii? Totta kai saat tavata muita sinä aikana, se ei ole kiellettyä, mutta tiettyjä sääntöjä on...

Faolan: *katsoo Lovea kulmat vähän rypyssä* sääntöjä?

Ehren: *katsoo Lovea kulmiensa alta ja rypistää kulmiaan miettien* mimmosii... sääntöjä?

Love: *kohottaa hieman kulmiaan ja ottaa parempaa asentoa tuolissaan* ei mitään kuoleman vakavaa, en minä sinua täällä minään vankina pidä... *naurahtaa hieman ja pudistaa päätään* lähinnä sellainen sääntö että tästä asiasta et puhu muitten kuin minun kanssani... siitä tuntuu seuraavan sinulle vain enemmän ja enemmän stressiä... nytkin minusta tuntuu siltä ettei teistä kumpikaan ole oikein valmis puhumaan tästä, molemmilta tulee enemmän tai vähemmän sekavaa ajatusta, mikä todennäköisesti johtuu juuri siitä että ette ole antaneet vielä tarpeeksi aikaa itsellenne... tarkoitus on pitää huolta siitä että sinä, Ehren, sekä tottakai Faolan myös, saatte aikaa selvitellä ajatuksianne ja voitte sitten keskustella selkeästi siitä mitä oikeastaan haluatte...

Faolan: *katsoo Lovea hetken miettien ja sitten Ehreniä* hmm...

Ehren: *nyökyttää vähäsen ja katsoo lattiaan* mm...